Oulu, Friends & Qstock!

PARAS. VIIKONLOPPU. IKINÄ!

Olin nimittäin Oulussa Qstockissa Camillan, Satun ja Niinan kanssa, ja oli niin hauskaa!

Mulla oli tuolla festareilla kyllä välillä niin kakkafiilis, et on sitä ihminen tyhmä ku tämmöseen lähtee - kaikkialle pitää jonottaa ja ruoka (joka ei ollut edes kovin hyvää) ja vesi on kallista, jalat kipeet kaikesta kävelemisestä ja kantapäät sohjona ja ihan täynnä rakkoja, vessat oli oksettavia ja haisi aivan sairaan pahalta, ensin oli aivan liian kuuma ja tuli aivan hirvee hiki ja illalla tuli kamala vilu, koko ajan joku röökimuija hönkimässä naamalle tupakan inhottavia aromeja, kaikkialla oli niin kamalan likasta ja mä pilasin mun lempitennarit... mutta oikeasti mulla oli aivan älyttämän hauskaa, oli ihana festarifiilis, ja se kaikki kiva niin korvas noi huonot jutut! Lähtisin todellakin uudestaan, nää oli mun ekat festarit, mutta ei tosiaankaan viimeiset - mahtavaa seuraa ja ihana sää, voiko muuta toivoakaan?

Mun lempparibändi oli aivan ehdottomasti PMMP, mä olin niin odottanut että nään sen esiintymässä!! Varsinkin, kun ne nyt pistää pillit pussiin, enkä luultavasti tuu näkemään niitä tän jälkeen. Toki muutkin esiintyjät oli mahtavia, mut toi oli aivan ehdoton lemppari (ja niistä otinkin sitten paljon kuvia!). Mä ootin niin, et ne ois laulanu Isin Pikku Tytön - tai toinen vaihtoehto ois ollu Kohkausrock -, mut mä tyydyin sit Matoja-biisiin. Pakko kuiteskin vähäsen ainaki fiilistellä Isin Pikku Tytön tahtiin kotosalla!

Festareilla olisi ollut vaikka mitä kivaa, esimerkiksi benji-hyppy olis ollut mahdollista. Mulla ei kuitenkaan riittänyt raha (eikä luultavasti olisi riittänyt rohkeuskaan!) siihen, toisin kuin mun kaverilla Niinalla. Peukut pystyyn, ihan hurjaa oikeesti! Mulla lähti kuitenkin PMMP:n bändipaita mukaan.

Viikonloppuun kuulu paljon muutaki ku festarit, käytiin Camillan kanssa kattomassa sirkuksessa kameleita, ja oli muutenki niin ihana nähdä Camillaa ennen kuin mä lähden - me ei luultavasti nähdä enää seuraavan parin viikon aikana. Ikävä nyt jo! Näin myös Camillan siskoo Cataa ja veljeä Tonia pitkästä aikaa, mikä oli kans tosi kiva.

Niin, ja mä päätin muuten lisäillä englanninkieliset käännökset mun postauksiin hostsiskon pyynnöstä!

THE. BEST. WEEKEND. EVER!
I was at a music festival called Qstock in Oulu with my friends Camilla, Satu and Niina!
I had a bad feeling about the festival at times, like "I'm so stupid to come here, this sucks", you had to wait a long time to get anywhere and food (that wasn't even that great) and water was super expensive, my feet were killing me, toilets were disgusting, first it was super hot and sweaty and at night it was too cool, someone was smoking right in front of my face all the time and everything was full of dirt and I ruined my favorite shoes... But still, I had so much fun, the feeling of music festival was so wonderful, and all of the good stuff totally made it worth it! I would totally go there again, this was my first music festival, but definitely not the last one - spending time with my amazing friends and a lovely weather, what more can you ask for?
My favorite band was - and there's no question about this! - PMMP, I had waited so long to see one of their shows!! Especially since they'll stop making music soon and I won't be able to see them anymore. Of course other bands and artists were great, too, but PMMP was my absolute favorite. I hoped that they would've sang Isin Pikku Tyttö (Daddy's Little Girl) - or Kohkausrock (Hullabaloo rock) - but I had to settle with Matoja (Worms). I'm just listening Isin Pikku Tyttö at home instead, and lovin' it!
There was all kinds of fun stuff at the music festival - for example a bungee jump would've been possible, but I didn't have enough money (or courage) to do that, unlike my friend Niina. Thumbs up, how crazy is it! I did buy myself a PMMP band shirt though.
During my weekend at Oulu I did all kinds of other stuff, other then just the music festival. We went to the circus with Camilla to photoshoot the camels, and it was so wonderful to see Camilla since I don't think we'll be able to see before I leave. I already miss her! It was also a lot of fun the see Camilla's siblings Cata and Toni.
And one more thing: I decided to add English translations on my blog posts since my host sister asked me to!

I'm Only Gonna Be an Optimist About This

Ihana laulu! Lacyn kanssa juttelin eilen, ja rakastuin tähän aivan tajuttomasti.

Mun lähtöön on tosiaan enää kolme viikkoa (ja yksi päivä!), en voi uskoa tätä... Mua samaan aikaan jännittää, pelottaa, hymyilyttää, itkettää, ahdistaa ja innostaa ajatus siitä, että kolmen viikon päästä sanon heipat Suomelle ja aloitan elämäni Colvillessa. Tää fiiliksien pyörremyrsky on niin uskomaton, miten voikaan olla niin erilaisia ajatuksia pään sisällä.

Mä oon päättänyt, että USA:n lähden täysin ennakkoluulottomasti ja olen optimistinen asioiden suhteen, enkä myöskään aseta mun vaihtovuodelle liikaa odotuksia! Esimerkiksi en anna mun isäntäperheen uskonnollisuuden häiritä (mun perhe on tosiaan mormoneja, ja ne käy ainakin kerran viikossa kirkossa), vaikken niiden kanssa jaakaan samanlaisia uskomuksia. Enkä ainakaan ajattele, että "no ne on mormoneja, joten ne on sellasia ja tälläsiä", vaan aion rohkeesti mennä niiden jumalanpalvelukseen ja tutustua siihen uskontoon. Tai se, että tuun asumaan metsän keskellä pienessä paikassa, ei tuu pilaamaan mun fiilistä. Musta tuntuu, et tää on just oikea perhe mulle!

Vaikka musta tuntuu mahtavalta lähteä pois, on myös erittäin haikea olo... Tuntuu niin oudolta sanoo kavereille, että "nähdään sit ens kesänä, pitäkää hauska vuosi Suomessa". Silti, vaikka mua ahdistaa jättää kaikki ihanat ystävät ja perhe, sekä kaikki muut rakkaat asiat Suomeen, mä en vois kuvitellakaan, etten lähtisi. Sitä paitsi, kyllä mä tiedän, että kaikki tärkeät jutut on täällä vielä sitten kun mä palaan kotiin.

Nautin nyt täysillä siitä, että oon nyt just tällä hetkellä Suomessa! Tänään kävin pikkusiskon kanssa nauttimassa Suomen ihanasta kesästä ja tekemässä kesäkuvailuja, koska niitä on aina kiva tehdä! Toisin sanoen mun koneella on nyt miljoona uutta kukkakuvaa (niistä on oikeesti niin ihana ottaa kuvia, koska ne näyttää aina näteiltä). Elämä vaan hymyilee tällä hetkellä. :)

I love the song called Pompeii by Bastille! Lacy showed this to me yesterday, and I just fell in love with it.
It's only three weeks (and one day!) until I leave, I can't believe this... At the same time I'm excited, scared, happy, sad, and nervous about the thought that in three weeks I'm going to say bye bye to Finland and start my life in Colville. This hurricane of feelings is so incredible, how can you even have so many different thoughts inside your head.
I've decided that I'm going to USA without any prejudiced thoughts and I'm going to be optimistic about things, and I won't set too much expectations about my exchange year either! I won't let the fact that my host family is religious bother me, even though I might not share the same beliefs as they do. I won't be thinking that they are this and that since they are Mormons, I'm going to go to church with them and get to know their religion better. Or the fact, that I'm going to be living in a small town in the middle of the woods won't ruin my mood. I feel like this is just the right family for me!
Even though I think it is amazing to leave, I feel a little sad, too... It feels so weird to say to my friends "see you next summer, have a fun year in Finland". Still, even though I really wouldn't want to leave my dear friends and family, and also all the other important stuff for me here in Finland, I couldn't even think about not leaving. And I know that the stuff will be waiting for me here when I come back!
Now I'm just enjoying that I'm right now in Finland! Today I went outside to take some photos with my sister and enjoyed the Finnish summer with her. It is always so much fun to do summer photoshooting. In other words: I have about a billion new pictures of flowers on my computer (it's always nice to take pictures of them, they always turn out so pretty). Life is wonderful right now. :)