Last Night in Finland

Viimeinen ilta Suomessa, ja vietin sen kavereiden kanssa Amarillossa! Ei hullumpi tapa ollenkaan. Seurana siis Maija, Satu ja Niina - näitä tyttöjä tulee ihan varmasti ikävä! Söin aivan ihanan makuista kanaceasarsalaattia ja Maijan kanssa puoliks ihan jättimäisen jäätelöannoksen, nyt on ihan kaamee ähky.

Sain eilen soiton mun järjestöltä, ja siinä käytiin läpi kaikkia käytännön asioita lennoista ja muista. Oon nyt selvitellyt asoita, ja pelottaa aivan kamalasti tällä hetkellä... En oo ikinä ennen matkustanu USA:an tai ees lentänyt lentokoneella ilman porukoita - onneks ei nyt ihan yksin tarvitse lentää, mukaan on lähdössä yks toinen vaihtari, Sanni. Taidan antaa hänelle täyden toimintavastuun :)

Seuraavan kerran, kun kirjoittelen, olen luultavasti Colvillessa! Wuhuu, tää on jännittävääääää. Toivotaan, että kaikki menee hyvin!

My last evening in Finland and I spent it with my friends eating at Amarillo! Not a bad way to spend it at all. With me there were Maija, Satu and Niina. I'm going to miss these girls for sure! I ate a ceasarsalad and it was so good, and on top of that Maija and I shared an ice cream. I'm so full right now, haha!
I got a phone call from my organization last night, and we went through all kinds of stuff about flights and other things. I've been making sure of everything and I'm so scared at the moment... I've never been to the USA and I've never even flown without my parents - thankfully I don't have to travel all by myself, there's this another exchange student, Sanni, going to Washington with me. She can totally be in charge when we fly :)
Next time when I'll be postin something I'm probably going to be in Colville! Wohoo, this is so excitinggggggg. I'm hoping that everything will go as planned!

Saying Goodbye to Friends

Lähdön hetki vaan lähestyy, ja mua jännittää joo niin, että sattuu! Mä en jaksais millään odottaa. Oon hoitanu vielä pieniä järjestelyjä tällä viikolla (ostellut uusia sukkia ja sen semmoista) ja maanantaina käväsin koululla moikkaamassa uusia opettajia ja ykkösiä ja ennen kaikkea rakkaita lukiokavereitani!

Eilen lähdin illaksi Kajaaniin koulun jälkeen, ja vietin yötä serkkuni Marjon luona. Käytiin Marjon kanssa moikkaamassa mun toista serkkua eli Marjon siskoa Hanna-Maria ja tämän muksuja, ja sitten vielä tätiä ja setää nopeasti. Vietettiin Marjon kanssa tosi kiva ilta höpötellen, leikkien Marjon karvaturrien Simban ja Leevin kanssa ja kuvia otellen, ihan varmasti tulee ikävä Marjoa!

Lisäksi Marjo, värjäsi ja leikkasi mun tukan. Oon ihan supertyytyväinen näihin - väri on violetinpunainen, tykkään! Kivaa vaihtelua punaiseen välillä. Ja latvoistakin lähti seitsemän senttiä, hyvästi kuolleet latvat.

Kavereiden ja sukulaisten hyvästely on ollut aika kamalaa! Toisaalta nykyään kun kaikki Skypet ja Facebookit niin yhteydenpito on paljon helpompaa, joten enköhän mä selvii. Ja onneks näen vielä parhaita kavereita huomenna!

I already have sixteen readers! You are awesome :)
We're getting closer and closer to Thursday, which is the day of my leaving. I'm so excited it hurts! I've done all kinds of little things that I still need to do before leaving (bought some socks and all that) and on Monday I visited my school to say hi to the new techers, first graders and of course my dear high school friends!
Yesterday I went to Kajaani and spend the night at my cousin Marjo's place. I also saw my other cousin (and Marjo's sister) Hanna-Mari and her kids, and then very briefly my aunt and uncle. We spent a nice evening talking, playing with Marjo's dogs Simba and Leevi and taking pictures, I'm so going to miss Marjo!
Marjo also dyed my hair and gave me a haircut! I'm super pleased with my hair - the colour is this purplish red, and I like it very much! It's a slight change to my red hair. And she caught aboyt 7 cm off my hair, goodbye split ends.
Saying goodbye to friends and family has been quite terrible! But these days when we have Facebook and Skype it's so easy to keep contact with everyone, so I think I'll be fine. And luckily I'll still see my best friends tomorrow!

Packin' Is the Devil

Mulle annettiin postausehdotus, että voisin kirjoitella pakkaamisen riemuista ja mitä kaikkea otan mukaan, ja päätin nyt sit toteuttaa tän toiveen. Pakkaaminen on ollut aivan järkyttävää painajaista, ja aluksi tuntu, että tästä ei kyllä tule yhtään mitään! Huone näytti (ja no, näyttää edelleen) siltä, kuin siellä olis syttynyt kolmas maailmansota ja joku vaatepommi ois räjähtäny... mutta kyllä tää sitten alkoi sujumaan, kun äiti tuli apuun kun ajatteli järkevästi ja suunnitteli tän huolella.

Eli, oon siis saanut tän nyt jonkunlaiseen järjestykseen, ja mulla on kaks matkalaukkua. Suurempi vihreä matkalaukku menee ruumaan ja pienempi punainen tulee mun kanssa matkustamoon, ja sen lisäks mulla on tommonen pieni laukku, joka lähtee myös matkustamoon.

Ruumassa olevassa matkalaukussa oli kaikki mun vaatteet. Otin oikeastaan kaikki mun eniten pidetyt vaatteet: erivärisiä toppeja, lemppari t-paitoja, pari pitkähihasta, neljät farkut ja parit collegehousut, urheiluhousuja ja -paitoja, alusvaatteita, syystakki, uimapuku, mun kiilakorkotennarit ja tavalliset tennarit sekä suurin osa meikeistä. Sen lisäksi siellä matkalaukussa oli adapterit, mun käsilaukku, koululaukku ja tuliaiset.

Matkustamoon lähtevä matkalaukku sisältää kaikki ne jutut, mitä ei voi laittaa ruumaan tai mitä ehkä tarvitsen lennon aikana - kameralaukku, läppärilaukku, tuliaiset jotka menee helposti rikki, hätävarapakkaus siltä varalta, että matkalaukku katoaa, hieman hygieniatuotteita ja matkalukemista.

Mun pienessä laukussa on ihan kaikkein tärkeimmät - passi ja muut tärkeät paperit, rahaa, kännykkä ja niin edelleen, ja lisäksi mun pokkarikamera, sillä ilman sitä en lähde mihinkään!

'

Nyt oon siis pakannut, ja voin vaan rentoutua ja odotella lähtöpäivää ihan rauhassa, jee!

I got a post idea that I should write about the joy of packing and what stuff I'm taking with me, so I decided to make this wish come true. Packing has been an absolute nightmare for me, at first I felt like this wasn't going to work out at all! My room looked (and, to be honest, still does) like the 3rd World War had just started here and a bomb of clothes had just exploded... but now I'm ok because my mom came to help me because I planned this very well.
So, I've got this under some kind of control, and I have two suitcases. The bigger green one goes to the hold and the smaller red one is going to the cabin with me. On top of those I have a small bag that I'm also going to take to the cabin.
The suitcase in the hold has all of my clothes. I took just the clothes that I wear the most: tops in different colours, favorite t-shirts, a couple of shirts with long sleeves, four jeans, a couple of sweat pants, sports wear, underwear and socks, a light jacket for fall, swimsuit, a couple of my favorite shoes and most of my makeup. In that suitcase there were also two adaptors, my purse and my school bag.
The other suitcase that is going to the cabin has all of the stuff that you can't put in the hold and the stuff that I might need during my flight - camera bag, laptop bag, gifts that break easily, a t-shirt and a tooth brush in case my bigger suitcase goes missing, some makeup and a couple of books that I can read during the flight.
In the small bag I have just the most important stuff - passport and other important documents, money, phone etc., and on top of that my pocket camera - I don't go anywhere without it!
Now I have packed, and I can just relax and wait until the day of my leaving comes, yay!

Randomness Is Epic

Mun kamera on taas täyttyny ties mistä turhista kuvista, joten päätin tehdä tälläsen randompostauksen, joka on täynnä satunnaisia kuvia viikon varrelta. En itsekään ymmärrä mikä mua vetää noiden rehujen puoleen, mut jokin kuitenkin. Mitähän mä kuvailen talvella sit kun ei kukkia ole!

Oikeastaan mulla ei ole ees mitään asiaa... jännitys vaan nousee kun lähtö lähenee ja stressitaso on kyllä niin katossa. En jaksa oottaa, et kaikki asiat on hoidettu ja voi rentoutua! Tänäänkin pitäisi aloittaa kunnon suursiivous mun huoneessa ja heittää turhat tavarat roskiin, ja ens viikolla pitää käydä hankkimassa matkalaukku ja aloittaa pakkaaminen.

Välillä tuntuu, että pää räjähtää kohta. Onneks saan jonkunlaista vertaistukee hengailemalla muiden vaihtareiden blogeissa ja erilaisilla vaihto-oppilasfoorumeilla, ei oo semmonen olo et oonko oikeesti ainut joka hermoilee näin kamalasti!

Jos jollakin olisi kivoja postausehdotuksia (vaihtoon liittyen tai miksi ei semmoisiakin, mitkä ei liity vaihtoon millään tavalla), niin saa tosiaankin ehdotella! Toteuttelen niitä sitten ajan ja kiinnostuksen mukaan.

My camera is filled with pictures again, so I decided that I would make a very random post that is filled with random pictures I've taken over the past week. I don't understand what makes me want to take pictures of flowers all the time. I wonder what I'll be photoshooting during the winter when there are no flowers!
Really I haven't got anything important to say... I'm getting more and more excited every day as I'm getting closer to my leaving and I'm stressing like crazy. I can't wait until all of the stuff is taken care of and I can just relax! Today I need to start cleaning my room and next week I'll have to get a suitcase and start packing.
At times I feel like my head could explode. I read other exchange students' blogs and different exchange forums, and that makes it so much easier for me! It makes me realize that I'm not the only one who is stressing about this so much.
If someone has any post ideas (about the exchange or not), then definitely make suggestions! I'll do them if they sound interesting and if I have enough time.

Two Weeks Left

Mä oon tällä viikolla havahtunut siihen, että mun lähtöön on enää kaks viikkoo. Vau. Ihan hullua, miten aika on voinu mennä ohi näin nopeesti? Tuntuu, et vasta viime viikolla pähkäilin mitä kirjoittaisin mun hakemuspapereihin. Muutenki kesä hujahti ohi aivan sairaan nopeesti, aivan liian nopeesti. Mulla on ollu aivan mahtava kesä, kaikkee on tultu puuhailtua ja tuntuu niin inhottavalta alottaa syksy.

Mun asiat on melko mallillaan, suurin osa vaihtoon liittyvistä asioista on jo hoidettu! Mun suurin huoli on nyt se, että kerkeenkö hyvästelemään kaikki kaverit ja sukulaiset ennen mun lähtöä. Mulla on kuitenkin ärsyttävä tapa stressata pienistäkin jutuista, joten nää aivan mitättömät asiat (esim. ei ole mekkoa kirkkoon ja matkalaukkukin vielä puuttuu) saa mut hyppimään pitkin seiniä. Lisäks tuntuu, ettei oikeasti kukaan tajua, mitä mä hermoon jostain matkalaukusta. Mä taidan olla ainut ihminen, joka ymmärtää, kuin tärkee asia se on!!!1

Kävin tänään ostamassa itselleni kaks adapteria, jotta voin käyttää mun tietokonetta ja ladata kameroiden akut vielä rapakon takanakin. Lisäksi ilmoitin viimein KELA:lle, että oon muuttamassa pois Suomesta.

Tää postaus on täytetty nyt kaikenmaailman säläkuvilla, koska näytti niin karulta kun oli pelkkää tekstiä. Ja niin! Mulla on 15 lukijaa! Kiitos kovasti kaikille lukijoille :)

I just realized, that it's only two weeks until I leave. Wow. How crazy is that, how has the time gone by so fast? It feels like just last week I was trying to figure out what to write on my application papers. And summer went by super fast, too, way too fast. I've had such a wonderful summer, I've done so much and it feels so annoying that fall is coming.
I've pretty much done all of the things I need to do for my exchange! My biggest worry at the moment is if I can say goodbye to all of my friends and relatives before I leave. But I do have an annoying habit of stressing over the smallest stuff, so these things that don't really even matter (for example, I don't have a dress for church or a suitcase) make me go crazy. And I feel like no one else understands why I'm freaking out about a suitcase. I think I'm the only person who gets just how important this is!!!1
Today I got myself two adaptors so that I can use my laptop and my cameras in the States, too. I also informed KELA that I'll be moving out of Finland soon.
This post is filled with random pictures since this looked so stark without any. And: I have 15 followers! Thank you so much to all the followers :)

I'm Only Gonna Be an Optimist About This

Ihana laulu! Lacyn kanssa juttelin eilen, ja rakastuin tähän aivan tajuttomasti.

Mun lähtöön on tosiaan enää kolme viikkoa (ja yksi päivä!), en voi uskoa tätä... Mua samaan aikaan jännittää, pelottaa, hymyilyttää, itkettää, ahdistaa ja innostaa ajatus siitä, että kolmen viikon päästä sanon heipat Suomelle ja aloitan elämäni Colvillessa. Tää fiiliksien pyörremyrsky on niin uskomaton, miten voikaan olla niin erilaisia ajatuksia pään sisällä.

Mä oon päättänyt, että USA:n lähden täysin ennakkoluulottomasti ja olen optimistinen asioiden suhteen, enkä myöskään aseta mun vaihtovuodelle liikaa odotuksia! Esimerkiksi en anna mun isäntäperheen uskonnollisuuden häiritä (mun perhe on tosiaan mormoneja, ja ne käy ainakin kerran viikossa kirkossa), vaikken niiden kanssa jaakaan samanlaisia uskomuksia. Enkä ainakaan ajattele, että "no ne on mormoneja, joten ne on sellasia ja tälläsiä", vaan aion rohkeesti mennä niiden jumalanpalvelukseen ja tutustua siihen uskontoon. Tai se, että tuun asumaan metsän keskellä pienessä paikassa, ei tuu pilaamaan mun fiilistä. Musta tuntuu, et tää on just oikea perhe mulle!

Vaikka musta tuntuu mahtavalta lähteä pois, on myös erittäin haikea olo... Tuntuu niin oudolta sanoo kavereille, että "nähdään sit ens kesänä, pitäkää hauska vuosi Suomessa". Silti, vaikka mua ahdistaa jättää kaikki ihanat ystävät ja perhe, sekä kaikki muut rakkaat asiat Suomeen, mä en vois kuvitellakaan, etten lähtisi. Sitä paitsi, kyllä mä tiedän, että kaikki tärkeät jutut on täällä vielä sitten kun mä palaan kotiin.

Nautin nyt täysillä siitä, että oon nyt just tällä hetkellä Suomessa! Tänään kävin pikkusiskon kanssa nauttimassa Suomen ihanasta kesästä ja tekemässä kesäkuvailuja, koska niitä on aina kiva tehdä! Toisin sanoen mun koneella on nyt miljoona uutta kukkakuvaa (niistä on oikeesti niin ihana ottaa kuvia, koska ne näyttää aina näteiltä). Elämä vaan hymyilee tällä hetkellä. :)

I love the song called Pompeii by Bastille! Lacy showed this to me yesterday, and I just fell in love with it.
It's only three weeks (and one day!) until I leave, I can't believe this... At the same time I'm excited, scared, happy, sad, and nervous about the thought that in three weeks I'm going to say bye bye to Finland and start my life in Colville. This hurricane of feelings is so incredible, how can you even have so many different thoughts inside your head.
I've decided that I'm going to USA without any prejudiced thoughts and I'm going to be optimistic about things, and I won't set too much expectations about my exchange year either! I won't let the fact that my host family is religious bother me, even though I might not share the same beliefs as they do. I won't be thinking that they are this and that since they are Mormons, I'm going to go to church with them and get to know their religion better. Or the fact, that I'm going to be living in a small town in the middle of the woods won't ruin my mood. I feel like this is just the right family for me!
Even though I think it is amazing to leave, I feel a little sad, too... It feels so weird to say to my friends "see you next summer, have a fun year in Finland". Still, even though I really wouldn't want to leave my dear friends and family, and also all the other important stuff for me here in Finland, I couldn't even think about not leaving. And I know that the stuff will be waiting for me here when I come back!
Now I'm just enjoying that I'm right now in Finland! Today I went outside to take some photos with my sister and enjoyed the Finnish summer with her. It is always so much fun to do summer photoshooting. In other words: I have about a billion new pictures of flowers on my computer (it's always nice to take pictures of them, they always turn out so pretty). Life is wonderful right now. :)